Sivistys on asettanut meille mahdottoman toimintakehyksen. Maailma edellyttää meiltä järkeiltyä elämää, tietoa joka on käännetty rationaaliseen muotoon, ja rakennettu todisteiden päälle. Järkiperäisyys on kuitenkin vain pieni osa meidän sisäisestä prosessiamme. Myytit, merkitykset järkeilyn tuolla puolen, ovat yhtä lailla osa minäämme, poistamaton palanen meidän tavoissamme käsitellä maailmaa.

Ne myytit joita kulttuurimme meille vielä suo ovat menneen ajan raunioita -- uskontoja joiden oikeus olemassaoloon kumpuaa lähinnä niiden muinaisuudesta: kun on ollut olemassa tuhansia vuosia, voi vaatia olemassaolonsa jatkuvuutta. Uskonnot pitävät kiinni kulttuurinsyrjästä eräänlaisina elävinä säilykkeinä: Ammoiset arvot täytyy ennen kaikkea säilyttää, sellaisenaan, muuten niiden olemassaolon arvovalta katoaa.

Ehkäpä tästä syystä pakenemme enenevästi fantastisiin tarinoihin. Mutta nämä fantasiat voivat olla vain ajanvietettä varsinaisen elämämme sivussa. Tarinoita saa sepittää, mutta ne pitää laittaa sivuille ja näyttöruuduille, arjen kulkumme ulkopuolelle.

Missä ovat meidän omat myyttimme? Jos ihminen on ollut luova myyttiensä saralla suurimman osan historiaamme, missä on tuo luovuus nyt? Kaapissa, järjen lukkojen takana? Sivussa, viihteeksi paloiteltuna? Jotta olisimme kokonaisvaltaisia olentoja, pitää koko olemuksemme olla ilmaisumme leikissä mukana. Tarvitsemme eläviä muotoja muuallakin kuin rationaalisuuden saralla. Mutta miten näitä muotoja luodaan?

Myto-logiikka kehittää luovuuden muotoja myyteille (myytit toimivat tässä yleisnimikkeenä mytologian ja uskonnon maagiselle ja mysteereihin perustuvalle muotokirjolle). Tähtäimenä eivät ole pelkät teokset vaan käytön ja harjoittamisen muodot, jotka ottavat paikkansa elämään kokonaisvaltaisesti vaikuttavina tekijöinä.

Saarekkeella on kaksi tutkimuksellista avainkysymystä:

  • Miten myyttejä voi luoda nykypäivänä?
  • Minkälaisen roolin myytit voisivat yhteiskunnassa ottaa?

Sen ulostulojen mahdollinen kirjo on laaja, esityksistä objekteihin. Yhteistyökumppaniensa kautta se hakee eri aihepiiriin eri näkökulmia, jakaen niiden kanssa ideoita ja kehitysprosessia.