Oletko oman elämäsi näyttelijä, ohjaaja vai katsoja? YERMA: Minä olen kuin kuiva lakeus jolle mahtuu tuhat härkäparia auroineen, ja sinä tarjoat minulle pientä tilkkaa kaivovettä.
Mitä vaikutuksia draamakohtauksen näyttelemisellä, ohjaamisella tai katsomisella voi olla oikean elämän kannalta? Mitä draamalle käy, jos se irrotetaan – vapautetaan – teatterin lavalta ja ammattimaisesta näyttelemisestä, ja viedään todellisuuteen, elävän elämän sekaan? Mitä elävä elämä tekee draamalle?
Ääni arjen asiantuntijoille
Produktion lähtökohtana käytetään Federico García Lorcan näytelmää Yerma (suom. Maho) vuodelta 1934. Näytelmä kertoo tarinan Yermasta, naisesta, jolle lapsettomuudesta muodostuu pakkomielle. Pakkomielle ajaa Yerman lopulta hulluuteen. Työryhmä tutkii näytelmää erilaisissa yhteyksissä ja erilaisten ihmisten kanssa – ihmisten, joita lapsettomuus koskettaa tai joilla on siihen jokin erityinen suhde. Prosessissa tavallisten ihmisten, ”arjen asiantuntijoiden”, kanssa Lorcan traaginen runoelma törmää tämän hetken arkitodellisuuteen. Katsotaan mihin näytelmäteksti taipuu kohdatessaan arjen asiantuntijat, yleisön, todellisuuden.
YERMA: Lopulta päädyn luulemaan, että olen oma poikani. Monina öinä minä menen heittämään heinää härille, toisin kuin aikaisemmin, koska eihän kukaan nainen sitä tee, ja kun kävelen pimeällä parvella, askeleeni kuulostavat minusta miehen askelilta.
Esitys saa ensi-iltansa marraskuussa 2011 Baltic Circle -festivaaleilla.
Ohjaus ja dramaturgia: Katariina Numminen
Visualisointi: Paula Koivunen
Esitykset: Esitykset Baltic Circle -festivaaleilla 16.–20.11.2011 Puoli-Q:ssa (Tunturikatu 16), www.balticcircle.fi
Esitys on Todellisuuden tutkimuskeskuksen ja Baltic Circlen yhteistuotanto sekä osa Todellisuuden tutkimuskeskuksen TTK Reloaded 10-vuotisjuhlavuoden ohjelmistoa.
***
Draama Reloaded -tutkimusprojekti on osa Todellisuuden tutkimuskeskuksen TTK Reloaded -vuotta. Onko draama todellista? Onko todellisuus draamallista? Millainen on draaman ja todellisuuden suhde? Miten draama toimii todellisuuden tutkimuksen välineenä? Miten draamateksti käyttäytyy nykyesityksen materiaalina? Draama Reloaded:n taustalla on toisaalta rakkaus, toisaalta epäusko, kirjoitettuun draamaan taidemuotona. Millainen draama, tai millä tavoin esitetty draama, olisi vielä käypä väline hahmottaa todellisuutta? Muun muassa tällaisista kysymyksenasetteluista on draama reloaded -projektissa kyse. Projekti huipentuu Draama Reloaded. Yerma -esitykseen syksyllä 2011. Draama Reloaded -projektin ensimmäinen vaihe, työpaja, järjestettiin keväällä 2011.
Työpajassa tutkittiin draamaa todellisuuden tutkimuksen välineenä, keskusteltiin, tehtiin esitysluonnoksia ja kokeiluja, joissa tutkittiin draamaa sekä mikrotasolla – yksilön tunteiden katalysaattorina – että politiikan ja julkisen alueen tasolla.
Työpaja päättyi yleisölle avoimeen Reality Checkiin 29.4.2011. Illan ohjelmassa oli esitysluonnosten ohella kollektiivinen draamakokeilu sekä paneelikeskustelu draaman mahdollisuuksista nykypäivänä. Keskustelijoina olivat dramaturgi-ohjaaja Pauliina Hulkko, ohjaaja Janne Saarakkala sekä ohjaaja Jani-Petteri Olkkonen, puheenjohtajana toimi dramaturgi-ohjaaja Katariina Numminen.
Draama Reloaded -työpaja
Draama Reloaded -projektin ensimmäinen vaihe, työpaja, järjestettiin kevään 2011 aikana. Työpajassa käytettiin draamaa todellisuuden tutkimuksen välineenä. Tehtiin kokeiluja, joissa tutkittiin draamaa sekä mikrotasolla – yksilön tunteiden katalysaattorina – että politiikan ja julkisen alueen tasolla.
Työpaja päättyi yleisölle avoimeen Reality Checkiin 29.4.2011. Illan ohjelmassa oli esitysluonnosten ohella kollektiivinen draamakokeilu sekä paneelikeskustelu draaman mahdollisuuksista nykypäivänä. Keskustelijoina olivat dramaturgi, ohjaaja Pauliina Hulkko, ohjaaja Janne Saarakkala sekä ohjaaja Jani-Petteri Olkkonen, puheenjohtajana toimi dramaturgi-ohjaaja Katariina Numminen.