Mä-haluun....jpg

Calvino-sarjan toinen osa, NopeusOhjaus: Janne Saarakkala

Työryhmä: näyttelijät Jussi Johnsson, Kirsi Mustalahti ja Stig Fransman tanssijat Sini Haapalinna ja Sunniva Huglen; valo- ja projisointisuunnittelija Pekka Pitkänen, äänisuunnittelija Juha Tuisku, koreografi-tanssija Pia Karaspuro, dramaturgi Jani Manninen

valoajot: Jouni Lähteenaho (Kiasma-teatteri)

ääniajot: Jari Kauppinen (Kiasma-teatteri)

Av-tekniikka: Mari Kujala, Matti Rautio (Kiasma-teatteri)

MIFA-logo hp

juliste, lennäkki ja käsiohjelma: Joonas Lintera

valokuvaus: Pirje Mykkänen, Hannu Karjalainen (KKA)

Tuottajat: Susanna Mansikkamaa (Todellisuuden tutkimuskeskus) Virve Sutinen (Kiasma-teatteri)

Paikka: Kiasma-teatteri

Elokuva-esitys: 8.3.2002 klo 19 (Avaruusseikkailu 2001) < lue esityksen päättänyt luento

Ensi-ilta: 9.3.2002 klo 19

Esitykset: 9.3 - 27.3.

Mielen nopeutta ei voi mitata. Se ei siedä kilpailuja eikä sen tuloksia voida asettaa historialliseen perspektiiviin. ~ Italo Calvino

Maailman nopein kone oli dramatisoitu, performatiivinen luento aiheenaan ihmismielen nopeus. Luento pyrki havainnollistamaan mitä se on ja kuinka se eroaa koneen mekaanisesta nopeudesta. Luentomateriaaleina käytettiin puheen lisäksi kuvaprojisointeja, musiikkia, kontakti-improvisaatiota ja elokuvaa. Kokoavana audiovisuaalisena teemana toimi Stanley Kubrickin elokuva Avaruusseikkailu 2001 (2001: a space odyssey, 1968), josta järjestettiin yksi yleisönäytös esitysjakson aluksi. Elokuvan muotoa ja kerrontaa tarkasteltiin malliesimerkkinä calvinolaisesta mielen nopeudesta, sen sisältöä allegoriana tekniikan/välineen kehityksestä. Tulkinta päättyi profetiaan ihmisyyden suhteesta välineeseen ja tekniikkaan. Miksi mielen yksi käytetyimmistä metaforista on kone? Lue Avaruusseikkailu 2001 -luento.

Yhdistämällä pisteitä inhimillisessä avaruudessa, joilla päällisin puolin ei välttämättä ole mitään tekemistä toistensa kanssa, ihmismielellä on mahdollisuus laajentua. ~ Janne Saarakkala

Elämänlanka
Elämänlanka

Calvino-series Part II: Quickness

The World’s Fastest Machine (Maailman nopein kone)

Kiasma-theatre (Museum of Contemporary Arts), 8.3-27.3.2002

Director: Janne Saarakkala

On stage three actors, three dancers, a lighting designer, a dramatist and the director himself. The World’s Fastest Machine was a dramatized, performative lecture about the quickness of mind. The quickness and the hidden possibilities of mind were demonstrated, and also distinguished from the mechanical speed of a machine, the most dominating metaphor of our minds. The performance both honoured and borrowed themes from Stanley Kubrick’s classical movie, 2001: A Space Odyssey. On the stage the conventional lecturing was mixed with dance, projections, music and contact improvisation.

By combining distant, unlikely dots of human universe that seem to have nothing in common, the mind is capable of expanding. ~ Janne Saarakkala

Elämänlanka
Elämänlanka