othering_merkki.png

Miten irrottautua arkitodellisuudesta? Miten löytää niitä sivuaskeleita, jotka vievät meidät pois yleisten lainalaisuuksien ja normaaliuden poluilta, saatellen meidät toisaalle? Miten tällaisia polkuja voi muodostaa? Toiseuttaminen tutkii, miten kehollisen todellisuuden ja maailmassa olemisen ilmiökenttää voi muuttaa, ja mitä keinoja sen muuttamiseksi voi kehittää.

Tutkimuksensa ohella, se luo erilaisia esityksellisiä, rituaalisia, kehollisia ja käsitteellisiä tekniikoita, jotka edesauttavat toisenlaiseen olotilaan pääsyä. Näitä tekniikoita sovelletaan eri konteksteissa ja sisällytetään osaksi erilaisten ihmisten ja yhteisöjen arkea. Kokonaisuus koostuu kahden vuoden mittaisesta kehitysohjelmasta sekä sen pohjalta toteutettavista esityksistä ja sovelluksista.

Työskentely lähtee liikkeelle kolmesta erilaisesta lähtökohdasta: rituaalista, käsiteteknologiasta ja harjoittamisesta.

1) Rituaali: Eero-Tapio Vuori ja Jani-Petteri Olkkonen Eero-Tapio Vuori ja Jani-Petteri Olkkonen järjestivät sykyllä 2014 sarjan esityksellisiä rituaaleja urbaanissa ympäristössä. Tavoitteena on tutkia, miten aiemmin arkaaisessa ympäristössä (sauna, metsä, shamanismi) toteutettu rituaalityöskentely on siirrettävissä urbaaniin ympäristöön. Miten arkaaista tajunnallista työskentelyä ja rituaaliperinnettä on mahdollista uusiokäyttää kaupunkiympäristössä ja kontekstissa, niin että se mahdollistaa nykyihmisen ja -katsojan toisaalle siirtymisen.

Rituaaliteokset syksyllä 2014: Eroksen ja Psykhen temppeli 18.10., 25.10. ja 1.11.

2) Käsiteteknologia: Pekko Koskinen Pekko Koskisen Itsen suunnittelu -projekti kehitti Utooppinen todellisuus -tutkimussuunnitelman puitteissa useita metodillisia keinoja omaksua luova suhde henkilökohtaiseen elämään. Tämä kehitystyö on avannut mahdollisuuden käyttää vastaavaa metodillista lähestymistapaa kohti koko kulttuurin kenttää: Sisäisen ajatusmaailmamme sijasta suuntaamme kohti yhteistä todellisuuttamme ja sosiaalisia rakenteitamme.

Kahden vuoden aikana etsitään vastausta kysymykseen: millä “pensseleillä” kulttuurimme perusrakenteita voi maalata, ja miten näitä luotuja rakenteita voi jakaa? Projekti etsii aktiivisesti kokeilun mahdollisuuksia arkitodellisuutemme seasta, sekä keinoja julkituoda kokeidensa tuloksia. Julkituontiensa avulla projekti käy dialogia perinteisen kulttuurin kanssa. Julkitulot voivat olla niin puheita, julisteita, katukampanjoita, tai nettiviestejä, riippuen siitä, mikä julkituontia parhainten palvelee.

Käsiteteknologian julkitulot 2014: Auawirleben-festival 2014, Bern, Sveitsi: SoSA – Social Space Agency 7.–18.5.2014 Hangö Teaterträff, Hanko, 5.–8.6.2014 Pixelace Festival, Helsinki, 6.–8.6.2014 URB 14 Frankfurtin kirjamessut 2014, Finnland.Cool: Metatext 8.–12.10.2014

3) Harjoittaminen: Saara Hannula Harjoittaminen tuo metodisten näkökulmien rinnalle kysymyksen siitä, miten luotuja tekniikoita käytetään arkielämän keskellä, ja miten ne voivat muuttua osaksi erilaisten ihmisten elämää. Harjoittaminen korostaa toistuvuuden, kestollisuuden ja sitoumuksen merkitystä: esitystaiteen kontekstiin siirrettynä se tarjoaa mahdollisuuden luoda toiminnan muotoja, jotka ylittävät esityksille tavallisesti tarjotut kehykset ja aikarajat. Onko mahdollista tehdä loppumaton esitys, joka mahdollistaa pysyvän toisaalle siirtymisen? Mitä tällöin tapahtuu katsojuudelle ja esiintyjyydelle?

Työryhmä

Tutkimusvastaava: Pekko Koskinen, pelisuunnittelija Pekko Koskinen suunnittelee todellisuutta pelien muodossa, leikkien eri taiteen ja arkielämän muodoilla. Hänen kädenjälkinään on syntynyt niin fiktiivisiä uskontoja, sosiaalisen elämän muotoja, käsitteellisiä työkaluja kuin itsen suunnittelua. Monet näistä operaatioista ovat tapahtuneet arkielämän piirissä, taiteen instituutioiden ulkopuolella. Taiteeksi leimattuna, hänen työnsä kokoavat jonkin verran taiteilijan arvopääomaa, livahtaen sellaisiin instituutioihin kuin Ateenan ja Mercosulin biennaalit, Volksbühne, ja New Yorkin MoMA. Hän on tätä nykyä yksi Todellisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusvastaavista, ja jäsen YKONissa, utooppisen ajattelun toteutusryhmässä.

Saara Hannula, esitys- ja ympäristötaiteilija Saara Hannula on esitystaiteen, kuvataiteen ja kaupunkiaktivismin kentillä työskentelevä helsinkiläinen taiteilija. Taiteellisessa työssään hän on tutkinut erityisesti kehollista kokemista, osallistavia rakenteita sekä kaupunkiympäristöä sosiaalisena ja poliittisena tilana; hänen tavoitteenaan on luoda uusia yksilöllisen, yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen olemisen muotoja ja sisällyttää ne osaksi yhteiskunnan toimintaa. Hannula toimii pääsääntöisesti ohjaajana, suunnittelijana ja esiintyjänä erilaisissa työryhmissä ja kokoonpanoissa, minkä ohella hän on toteuttanut sarjan omia teoksiaan Suomessa ja ulkomailla. Hän on ollut aktiivisesti mukana Todellisuuden tutkimuskeskuksen toiminnassa vuodesta 2007 ja osallistunut kymmenen esitysprojektin ja kahden kirjan suunnitteluun ja toteutukseen. Vuosina 2012-2013 Hannula toimi Utooppinen todellisuus -tutkimussuunnitelman tutkimusvastaavana yhdessä Pekko Koskisen ja Tuomas Laitisen kanssa.

Jani-Petteri Olkkonen, ohjaaja ja rituaalitaiteilija Olkkonen on mytologiseen taiteeseen erikoistunut ohjaaja ja rituaalitaiteilija. Esitystaiteessa häntä kiinnostaa sen kreikkalaiseen mysteerinäytelmään ja arkaaiseen tragediaan palaavat juuret. Hän myös opettaa eri yhteyksissä klassista esitysdramaturgiaa. Jani-Petterillä on elämänmittainen suhde rituaaliin, erityisesti shamanismiin, riimutyöskentelyyn ja länsimaiseen seremoniallisen magian traditioon.

Eero-Tapio Vuori, teatteriohjaaja, esitys- ja rituaalitaiteilija Vuori on teatteriohjaaja, esitys- ja rituaalitaiteilija, joka on erikoistunut ihmisen tajuntaa, unia, kuolemaa ja arkaaista maailmankuvaa käsittelevien esitysten ohjaamiseen. Hänen tavaramerkkinsä ovat teatterin valtavirrasta poikkeavat, uudenlaiseen esityskieleen ja ajatteluun perustuvat teokset. Vuori on värikkään uransa aikana työskennellyt ohjaajana sekä kiinnitettynä ohjaajana perinteisessä teatterissa (Kajaanin kaupunginteatteri), että freelancerina kokeellisten esitysmuotojen parissa (Todellisuuden tutkimuskeskus, Kiasma-teatteri, Kuriton Company, Teatteri Naamio ja Höyhen). Lisäksi hän on yli kymmenen vuoden ajan tehnyt ja opettanut teatteria Mosambikissa. Tällä hetkellä hän toimii ohjaajantyön lehtorina Teatterikorkeakoulussa. Vuori on Todellisuuden tutkimuskeskuksen perustajajäsen.How does one detach oneself from everyday reality? How does one get off the beaten track and leave common conditions and the paths of normality behind to get somewhere else? Where could one find such tracks and how one could create them?

Creating Otherness studies how bodily awareness and a person’s existence in the world can be changed, and what kind of means could be developed to serve this purpose.

Apart from the research it also creates different performative, ritual, bodily and conceptual techniques to help people find other ways of being. The techniques are applied in different contexts and included as part of the life of different people and communities. The project consists of a two-year development programme and performances and applications based on this.

The project has three different starting points: ritual, concept-technology and practice.

  1) Ritual: Eero-Tapio Vuori and Jani-Petteri Olkkonen During fall 2014 Eero-Tapio Vuori and Jani-Petteri Olkkonen organized a performative ritual in an urban environment. The aim is to study how rituals that have been previously carried out in archaic environments (e.g. sauna, forest rituals, shamanism) can be brought to an urban environment. How can archaic cognitive processes and traditional rituals be recycled in the context of the city in such a way that it enables participants to make a transition to another state of being?

Ritual performances in fall 2014: The Temple of Eros and Psykhe 13.9.2014

  2) Concept-technology: Pekko Koskinen During Utopian Reality and his project on self-design Pekko Koskinen developed various methodological means to adopt a creative relationship with one’s own life. The process has opened up the possibility to use a similar kind of methodological approach towards the whole field of culture: instead of our inner thoughts we orient towards our common reality and social structures.

Over the following two years we will search for an answer to the question: with what kind of ”brushes” can we paint the basic structures of our culture, and how can these created structures be shared? The project is actively searching for opportunities to experiment with our everyday reality, as well as the means to publish and present the results of the experiments. The project’s dialogue with traditional culture is facilitated by these publications and presentations. Presentations and publications can be in the form of speeches, posters, street campaigns or Internet messages, depending on what suits the project best.

Concept-technology presentations 2014: Auawirleben-festival 2014, Bern, Switzerland: SoSA – Social Space Agency 7.–18.5.2014 Hangö Teaterträff, Hanko, 5.–8.6.2014 Pixelace Festival, Helsinki, 6.–8.6.2014 URB 14 Frankfurt Book Fair 2014, Finnland.Cool: Metatext 8.–12.10.2014

  3) Practice: Saara Hannula Besides the methodological viewpoints, Practice raises the question of how produced techniques are used in everyday life and how they can become part of the lives of different people. Practice emphasizes the meaning of repetition, duration and engagement: within the context of performance art it provides the possibility to create forms of action that cross the borders and time limits that are usually set for traditional performances. Is it possible to do a never-ending performance, enabling a permanent transition to somewhere else? In this case, what happens to the concept of being a spectator or performer.

  Working group

Head of research: Pekko Koskinen, game designer Pekko Koskinen designs reality through the form of games, playing around with various forms of art and everyday life. His works have included fictional religions, social forms, conceptual tools and self-designs. Many of these have taken place within life at large, outside art institutions. Within the field of sanctified arts, his work has infiltrated several institutions offering modest artistic capita, such as Athens and Mercosul Biennials, Volksbühne and NY MoMA. He's currently one of the research administrators of Reality Research Center, and a member of YKON: an advocacy group for utopian thought.

Saara Hannula, performance and environment artist Hannula is a Helsinki-based artist and organizer working at the intersection of performance, visual art and urban activism. She is both passionate about creating new modes of engagement that extend beyond these categories and determined to find ways of putting them into practice. The emphasis of her current work lies in the development of new forms of practice and collaboration between artists, theorists and activists, as well as in the establishment of new event and network structures. Since 2007, Hannula has worked both as an independent artist and as a director and performer at the Reality Research Center, where she has participated in the creation of ten performance projects and two books. She was in charge of Utopian Reality, RRC's two-year artistic research program realized in 2012-2013, together with Pekko Koskinen and Tuomas Laitinen.

Jani-Petteri Olkkonen, director and ritual artist Olkkonen is a director and ritual artist who specialises in mythological art. In performance art he is interested in the roots of performance in Greek mystery plays and archaic tragedy, and he also teaches classical performance dramaturgy. He has a life-long relationship with rituals, especially shamanism, working with runes and western traditions of ceremonial magic.

Eero-Tapio Vuori, theatre director, and performance and ritual artist Vuori is a theatre director, performance and ritual artist who specializes in performances that deal with people’s cognition, dreams, death and archaic worldviews. His trademark is alternative performances which are based on a new kind of performance language and way of thinking. During his career Vuori has worked as both a director within traditional theatre and as a freelance performance artist among experimental forms of performance. He has also produced and taught theatre in Mozambique for over ten years. He is currently working as a lecturer in directing at the Theatre Academy of Helsinki. Vuori is a founding member of Reality Research Center.